Yhteisvastuu – partion suurin mahdollisuus, partion suurin lupaus

Tämän vuoden helmikuussa partio valittiin ensi vuoden Yhteisvastuukeräyksen kotimaiseksi avustuskohteeksi. Se tarkoittaa sitä, että 20 prosenttia keräyksen tuotosta osoitetaan partiotoimintaan ja aivan erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevään työhön.

Se tarkoittaa myös suurinta lupausta, jonka me partiolaiset olemme kymmeniin vuosiin – ehkä ikinä – antaneet. Olemme luvanneet, että partio tavoittaa jatkossa paljon enemmän niitä lapsia ja nuoria, joille kolon kynnys tuntuu vielä syystä tai toisesta liian korkealta. Olemme luvanneet tarjota mielekästä tekemistä, hyvän harrastuksen ja turvallisen ryhmän sellaisille, joilla ei vielä niitä ole. Se on aivan järjettömän iso tavoite, ja sanon suoraan jo tässä vaiheessa: sen saavuttaminen tulee vaatimaan meiltä kaikilta tosi paljon työtä – niin konkreettista hommien paiskimista kuin sitä vaivannäköä, jota oman ajattelun muuttaminen vaatii.

Ja samalla olen sitä mieltä, että Yhteisvastuu on partion suurin mahdollisuus kymmeniin vuosiin – ehkä ikinä. Partion ydinajatus on maailman muuttaminen paremmaksi paikaksi, ja itse olemme vuosi sitten jäsenkokouksessa asettaneet omaksi tavoitteeksemme partion kuulumisen kaikille Suomessa. Nyt meillä on myös resursseja ja ääneen lausuttu lupaus niiden tekemisestä todeksi aivan erilaisella voimalla kuin koskaan ennen. Jos tässä tehtävässä onnistumme, olemme tehneet partiosta juuri sitä, mitä sen kuuluukin olla ja mitä varten se yli sata vuotta sitten perustettiin. Ja se on kyllä sellainen tavoite, jonka eteen kannattaa vähän sykkiäkin.

No, miten homma hoidetaan?

On ihan selvää, ettei lasten ja nuorten syrjäytymistä ratkaista yhdellä tai kahdella konstilla. Siksi meinasimmekin kokeilla aika montaa sellaista ja keksiä sata uutta tapaa tehdä partiota. Ajatuksena on, että Yhteisvastuukeräyksen tuotosta jaettaisiin rahaa piirien toteuttamiin alueellisiin ja lippukuntien toteuttamiin paikallisiin projekteihin vuosina 2017-2018. Piiri voisi siis käynnistää esimerkiksi iltapäiväpartion alueen kouluissa tai ryhtyä järjestämään partiotoimintaa vastaanottokeskuksissa. Lippukunta taas voisi perustaa vaikkapa somalitytöille oman vartion tai aloittaa yhteistyön paikallisen näkövammaisten oppilaitoksen kanssa – tehdä siis jotain, jolle on tarvetta juuri sillä paikkakunnalla ja joka toisi partion yhä useampien lasten ja nuorten elämään. Meidän on aivan turha lähteä keskusjärjestöstä mestaroimaan sitä, mikä millekin alueelle sopii ja millaista partiota missäkin kannattaisi kokeilla. Te lippukuntien ja piirien toimijat tiedätte sen kaikkein parhaiten. Meidän tehtävämme on sitten tukea, ohjata, kouluttaa ja viestiä.

Tekemistä tulee siis riittämään. Olen aivan satavarma, että seuraavien vuosien aikana moni meistä – tällä luonteella myös ja etenkin minä – turhautuu, ärsyyntyy ja pettyy, kun kokeilut eivät etenekään halutulla tavalla. Tiedän myös sen, ettei jokainen projekteistamme voi mennä ihan nappiin eikä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tule olemaan mutkatonta.

Mutta silti! Kun on tekemässä yhtä partion historian isoimmista muutoksista ja päämäärä on näin kirkas ja hyvä, eivät polun kuopat ja kivet hirveästi menoa estä. Ja kun ajattelen sitä suurinta lupausta ja suurinta mahdollisuutta, Yhteisvastuuta, ja samalla tätä meidän porukkaa, joka on jo kääntänyt hiipuvan jäsenmäärän kasvuun ja tekee partiosta koko ajan parempaa ja siistimpää, en epäile tippaakaan, ettemmekö onnistuisi tässäkin.

20150829_Johtajatulet_Anna_Enbuske_dsc01240 (1)

3 vastausta artikkeliin “Yhteisvastuu – partion suurin mahdollisuus, partion suurin lupaus”

  1. Seurakunnissa tehdään parhaillaan päätöksiä siitä mihin seurakunnille tuleva osuus keräyksestä käytetään. Perinteisesti monet seurakunnat ovat ottaneet kohteekseen saman kuin kohteen kuin kotimaan kohde. Tässä on hyvä kohta tehdä hyvää yhteistyötä seurakunnan kanssa. Seurakunnissa tarvittaisiin tietoa siitä mitä Partiossa suunnitellaan jotta he voisivat omissa päätöksissään ottaa tämän huomioon.

  2. Partiotoimintaa on vaikea saada juurtumaan kapunkiseuduilla alueille, joilla perheiden tulotaso on keskiluokkaa alhaisempi. Muualta lähiöihin kannetut johtajat eivät todennäköisesti kololla pysy äärettömän pitkään. Subventoitu Partiobussilippu voisi tuoda lapsia ja nuoria harrastamaan partiota sinne, missä sitä jo on. Kun muihinkin harrastuksiin matkustetaan (vanhempien autoilla kyydittyinä?) vähän kauempaa, niin eikö partion viemäisen ohella voisi koittaa myös tuoda uusia harrastajia olemassaoleviin yhteisöihin?

  3. Hieno ja kannatettava tavoite. Huono-osaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien tavoittaminen on vaikeaa. Aina syrjäytyvät eivät edes ole päihdeongelmaisia nuoria, vaan syrjäytyä voi silloinkin jos ei oikein ole taitoja olla muiden kanssa tai ei osaa mennä muiden mukaan. Järjestötoimintaan on usein helppo lähteä niiden, jotka ovat ulospäinsuuntautuneita ja joilla on jo valmiiksi siellä kavereita. Miten voisi tavoittaa nuoret, joilla ei ole ehkä omassa koulussa / kaupungissa yhtäkään kaveria ja joita ei kukaan koskaan pyydä mukaan mihinkään?

    Mulla oli teininä partiosta sellainen kuva, että toiminta oli suunnattu esiteini-ikäisille ja sellaisille, jotka ”olivat jo mukana partiossa” (asuin toki pienellä paikkakunnalla, joten sekin vaikutti). Aikuisena partiojuttuja lukiessa sain myös kuvan, että kun tietty ikä on ylitetty, on nuorille tarjolla lähinnä johtajakoulutusta ja oman ryhmän vetämistä. Tämä voi olla teinille todella voimauttavaa, mutta karsii samalla myös ujommat ja huonoitsetuntoisemmat pois, sekä sellaiset jotka eivät ole jo valmiiksi mukana skenessä. Toiminta, johon aikuistuvat nuoret (15-18 v) voisivat sujahtaa mukaan matalalla kynnyksellä ilman aikaisempaa partiotaustaa voisi olla hyvä idea. Varsinkin kun moni ujompi ja hiljaisempi nuori kaipaisi päihteettömiä ja ei-kilpailullisia harrastuksia, joita on aika vähän mahdollisuuksia aloittaa tuossa iässä. Moni lapsuuden ja nuoruuden harrastus loppuu yläasteen aikana. ja jos siinä vaiheessa ei ole se oma paikka maailmassa ja ympäröivässä yhteisössä löytynyt, se voi olla nuorelle aika karua, nimim. kokemusta on.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s